Kirkko ja tutkimus

Pietari Hannikainen TT, Helsingin yliopisto Kuva Turun Mikael-yhteisön messusta. Kirkolliskokous päätti elokuussa 2021, että kirkko tukee jumalanpalveluskokeiluja ja erilaisten yhteisöjen muodostumista, jotta se voi vastata nelivuotiskertomuksen 2016–2019 esiin tuomiin muutostarpeisiin. (Ks. Kirkolliskokous päättyi vilkkaaseen keskusteluun kirkon tulevaisuudesta - evl.fi [->]) Väitöstutkimukseni Uuden sukupolven yhteisöt – Evankelis-luterilaisen jumalanpalvelusyhteisöliikkeen osallistujien yhteisöllisyys, arvot ja hengellisyys [->] tarjoaa näiden kehittämishaasteiden kannalta ajankohtaista tietoa. Tutkimukseni tarkasteli uuden tyyppisiä jumalanpalvelusyhteisöjä (tai messuyhteisöjä) kymmenen yhteisön osallistujilta kerätyn lomakeaineiston (n=529) pohjalta. Uudet jumalanpalvelusyhteisöt ovat toimineet kokeilualustana uudenlaisille seurakunta- ja jumalanpalveluselämän toteutustavoille, joilla jumalanpalveluksesta on pyritty tekemään kutsuva, yhteisöllinen ja helposti lähestyttävä.

Susanne Dahlgren Yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Perinteisiä tarinankertojia Pakistanin puolella rajaa (kuva: Susanne Dahlgren). Afganistanin romahdusta Talibanien syliin on selitetty ”länsimaisten arvojen” vieraudella syvästi traditionaalisessa maassa. Harva tietää, että Afganistanissa näiden arvojen historia on yhtä vanha kuin Suomessa. Tutkailu sadan vuoden päähän onkin nykytapahtumien taustaksi valaisevaa. Vuonna 1919 kuninkaaksi nousi Amanullah, joka ensi töikseen julisti sodan maata miehittävää Britanniaa vastaan. Taistelujen tuloksena maailmanvalta vetäytyi ja kuningas pääsi tekemään haluamiaan uudistuksia: ensimmäinen perustuslaki haki inspiraatiota sekä Atatürkin Turkista että Ranskan siviililaista. Suomalaisten nyt peräänkuuluttamat perusoikeudet kirjattiin osaksi tätä vuoden 1923 perustuslakia. Tärkeitä uudistuksia olivat myös yleinen oppivelvollisuus ja naisten oikeus harjoittaa korkeakouluopintoja ulkomaita myöten. Amanullah edisti lisäksi eri kansanryhmien välisten