Uusi blogi aukeaa tammikuussa 2021

-

 

Tutkijat bloggaavat kirkosta ja sen ympäriltä

Tervetuloa seuraamaan "Kirkko ja tutkimus" -blogia, joka starttaa vuoden 2021 alusta osana Tutkitun tiedon teemavuotta! 
Blogipostauksia on odotettavissa kaksi kertaa kuussa. Tulemme käsittelemään tutkimusnäkökulmasta kirkkoa ja sen ympärillä liikkuvia aiheita, uskontoa ja uskontojen kohtaamista, muuttuvaa hengellisyyttä sekä ajankohtaisia paikallisia ja globaaleja haasteita. 
Kirjoittajina ovat Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijat sekä muut tutkijat verkostoissamme. 





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Steiner, antroposofia ja kristinusko

-
Kuva
Jussi Sohlberg Tutkimuskoordinaattori, Kirkon tutkimuskeskus Goetheanum. Antroposofisen liikkeen keskus, Dornach, Sveitsi. Antroposofinen liike on yksi niistä länsimaisen esoterian virtauksista, joka on myös tutkimuksen kohteena Turun yliopiston Uuden etsijät -hankkeessa . Yhdessä hankkeen tutkimuksessa kartoitetaan muun muassa antroposofisen liikkeen varhaisvaiheita Suomessa. Antroposofista taidekäsitystä, pedagogiikkaa ja arkkitehtuuria on käsitelty niin ikään viime vuonna ilmestyneessä teoksessa Hengen aarteet. Suomalainen taide ja esoteria 1880–1950 . Rudolf Steiner (1861–1925) on yksi länsimaisen esoterian suurimpia nimiä. Hän toimi Saksan teosofisen liikkeen johdossa 1900-luvun alusta. Steiner erotettiin teosofisesta seurasta sen jälkeen, kun hän oli perustanut antroposofisen järjestön vuodenvaihteessa 1912–1913. Eräänä syynä uuden järjestön perustamiseen oli Steinerin halu pitäytyä läntisessä kulttuurissa ja kristinuskossa. Antroposofisen liikkeen ja Kristiyhteisön (antroposofia
Lue lisää

Ekoteologia perustelee kristillisen ilmastoaktivismin

-
Kuva
Jyri Komulainen Tutkija, Kirkon tutkimuskeskus Intialaisen Gurukulin luterilaisen seminaarin pihalla oleva kyltti muistuttaa kirkkojen ympäristövastuusta (kuva: JK) Ilmastokriisiin ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset ovat nousseet voimalla yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Erityisiä kierroksia näyttäisi aiheuttavan Elokapina-liike, sillä Mannerheimintien tukkiva väkivallaton mielenilmaus näyttäisi olevan monille liikaa. Tosiasiana kuitenkin pysyy, että ilmastokriisi asettaa sellaisia planetaarisia uhkia, että niiden rinnalla liikennekatkos Helsingin pääväylällä on vain hyttysen ininää.  Ympäristöuhkiin liittyvä tietoisuus on megatrendi, joten ei ole yllättävää, että se heijastuu myös teologiaan. Erilaisia ekoteologioita onkin syntynyt tihenevään tahtiin viime vuosikymmeninä, ja ne ovat vaikuttaneet myös kirkkoihin. Niissä pyritään tarkistamaan kristillisen opin liiallista ihmiskeskeisyyttä ja vastaamaan näin kritiikkiin, että Raamattu olisi edesauttanut ekologista kriisiä
Lue lisää

Aasian uskontojen kohtaaminen haastaa uskontokäsityksiä

-
Kuva
Kimmo Ketola Tutkija, Kirkon tutkimuskeskus Buddhalaismunkkeja tutustumassa Strasbourgin katedraaliin (kuva: Kimmo Ketola). Lähes jokainen tuntemani Aasian matkaaja on kertonut minulle, kuinka erityisesti uskonnolliset ilmiöt ja tavat ovat herättäneet hämmästystä. Eksoottiset rituaalit konkretisoivat kulttuurieroja mieleenpainuvilla tavoilla. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin tilanteet, jotka tuntuvat nyrjäyttävän koko ymmärryksemme uskonnosta. Keskustelin kerran erään mysorelaisen joogakoulun työntekijän kanssa joogan suhteesta uskontoon. Hän selitti minulle intohimoisesti, kuinka joogalla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Uskonto oli hänen mukaansa pelkkä ihmisten elämää rajoittava kontrollin väline ja korruptoitunut valtajärjestelmä. Kun sitten kysyin häneltä, mihin joogalla sitten tähdätään, vastaus oli: ”pelastukseen!”  Vastaavalla tavalla maineikas indologi ja buddhalaisuuden tutkija Richard Gombrich on kirjoissaan raportoinut erään srilankalaisen buddhalaismunkin tokaisseen
Lue lisää