Kirkko ja tutkimus

Kati Tervo-Niemelä Käytännöllisen teologian professori, Itä-Suomen yliopisto   Kuva: Pixabay Viime vuoden lopulla julkaistu kirkon nelivuotiskertomus toi erityisen voimakkaalla tavalla kirkollisen keskustelun ytimeen huolen nuoremman ikäluokan kirkosta vieraantumisesta. Erityisesti millenniaaleiksi kutsutun sukupolven (tämän päivän karkeasti ottaen noin 25–35-vuotiaiden) etääntyminen kirkosta on korostunut. Ilmiö ei ole uusi, mutta sen vauhti on yllättänyt monet pitkän linjan uskonnontutkijatkin. Suomi ei ole yksin tässä kehityksessä. Perinteisen uskonnollisuuden heikentyminen ei myöskään kuvaa ainoastaan Eurooppaa kuten aiemmin ajateltiin, vaan ilmiö on lähes koko läntisen maailman yhteinen, mukaan lukien Yhdysvallat, jota pitkään haluttiin pitää esimerkkinä maasta, jossa uskonnon asema on vahva ja sellaisena säilyvä. Laajat tutkimusaineistot osoittavat, että uskonnollisuus muuttuu ennen kaikkea sukupolvien välillä, ei ihmisten ikääntyessä. Useimmissa läntisen maailman maissa joka...

Kimmo Ketola Tutkija, Kirkon tutkimuskeskus Buddhalaismunkkeja tutustumassa Strasbourgin katedraaliin (kuva: Kimmo Ketola). Lähes jokainen tuntemani Aasian matkaaja on kertonut minulle, kuinka erityisesti uskonnolliset ilmiöt ja tavat ovat herättäneet hämmästystä. Eksoottiset rituaalit konkretisoivat kulttuurieroja mieleenpainuvilla tavoilla. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin tilanteet, jotka tuntuvat nyrjäyttävän koko ymmärryksemme uskonnosta. Keskustelin kerran erään mysorelaisen joogakoulun työntekijän kanssa joogan suhteesta uskontoon. Hän selitti minulle intohimoisesti, kuinka joogalla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Uskonto oli hänen mukaansa pelkkä ihmisten elämää rajoittava kontrollin väline ja korruptoitunut valtajärjestelmä. Kun sitten kysyin häneltä, mihin joogalla sitten tähdätään, vastaus oli: ”pelastukseen!”  Vastaavalla tavalla maineikas indologi ja buddhalaisuuden tutkija Richard Gombrich on kirjoissaan raportoinut erään srilankalaisen buddhalaismunkin tokaiss...

Suvi-Maria Saarelainen TT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Linkki tutkijaprofiiliin Kuva: Pixabay Elämän merkityksen lähteet muodostuvat henkilökohtaisista arvoista ja maailmankuvasta, keskeisistä uskomuksista ja rituaaleista, joiden kautta merkityksellisyyden kokemusta vahvistetaan. Silloin kun merkityslähteet ovat tasapainossa, ihminen kokee elävänsä merkityksellistä elämää. Elämän kriisit ja äkilliset muutokset ovat kuitenkin omiaan horjuttamaan merkityksellisyyden kokemusta, jolloin ihminen ajautuu merkityksen kriisiin. Tässä kirjoituksessa tarkastelen elämän merkityksellisyyttä koronapandemian aikana sekä seurakuntien työntekijöiden kokemusta merkityksellisestä työstä. Uskonnollisuuden ja elämän merkityksellisyyden liittymäkohdat Tutkimushankkeemme osoitti , että kevään 2020 ensimmäisen korona-aallon aikana uskonnollisuudella oli osin suojaava vaikutus elämän merkityksellisyyden kokemusta tarkasteltaessa. Analysoimme 1 162 vastaajan kokemuksia elämän merkityksellisyydestä....

 Veli-Matti Salminen Tutkija, Kirkon tutkimuskeskus Keskustelupaneeli hyvinvointiyhteiskunnasta Kirkkopäivillä 2019 (kuva:V-M Salminen). Pitäisikö kirkon pysyä erillään politiikasta? Kysymys on mielekäs vain, jos kysyjä näkee mahdollisena selkeän rajanvedon kirkon ja politiikan välille. Totuus kaiketi on, ettei tuollaista rajaa voida vetää sulkematta kirkkoa ulos sille tärkeiltä alueilta tai tekemättä vääryyttä politiikan käsitteelle. Kun kirkon nelivuotiskertomuksen johtopäätösluvussa ehdotimme, että kirkko vahvistaisi muun muassa ei-patriarkaalisia hengellisyyden muotoja, yhteiskunnallista keskustelua sekä tasa-arvo- ja ympäristötyötä, jotkut moittivat tätä pyrkimykseksi mielistellä kaikkia tahoja. Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtajan mielestä ”suosituslista on kuin vihreiden puolueohjelmasta”. Listan kokoajilla ei kuitenkaan ollut tietoa sen koommin Vihreiden kuin muidenkaan puolueiden ohjelmista. Ennemminkin monien puolueiden ohjelmista voi löytyä asioita, jotka ovat yleis...

Nina Haglund Käytännöllisen teologian väitöskirjatutkija, Åbo Akademi Kuva: Liisa Toivonen / Vantaan seurakunnat Seurakuntakoti maaseudulla, Yhteisvastuukeräyksen aloitustilaisuus on alkanut. Virsi on laulettu, alkurukoukseen johdattaa diakoni. Hartauspuheen aika. Puhujan paikalle astuu seurakunnan leirikeskuksen talonmies (tässä tapauksessa talonnainen). Takanani penkissä istuva rouvashenkilö toteaa puoliääneen lakonisesti vierustoverilleen, että ”Jaaha, ei löytynyt pastorilta aikaa tulla puhumaan, on vissiin taas vapaapäivä”. Toverukset rupattelevat puoliääneen toisen rouvan sukulaistytön lapsista koko hartauspuheen ajan. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa oli vuoden 2019 tilastojen perusteella 20 354 työntekijää ( Kirkon työmarkkinalaitoksen tilasto ). Näistä noin 45 prosenttia on työajattomia, niin kutsutun hengellisen työn tekijöitä. Jäljelle jäävä noin 55 prosenttia henkilöstöstä on toimistotyötä ja tiedotusta, kiinteistöhuoltoa, hautaustoimintaa, taloushallintoa sekä muita...

Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Tervetuloa seuraamaan Kirkon tutkimuskeskuksen uutta Kirkko ja tutkimus -blogia! Tässä blogisarjassa Kirkon tutkimuskeskuksen henkilökunta sekä verkostojemme muut tutkijat, kuten tutkimuskeskuksen stipendiaatit, nostavat esiin tutkittua tietoa erilaisista ajankohtaisista kirkon ja yhteiskunnan kysymyksistä. Blogisarja on myös yksi elementti, jonka kautta tutkimuskeskus liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan Tutkitun tiedon teemavuoteen 2021. Laajan yhteistyöverkoston kanssa toteutettavassa hankkeessa eri toimijat nostavat esiin tutkitun tiedon lähteitä: tutkimustietoa, selvityksiä, tilastoja ja analyysejä. Tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä saavutettavampaa ja näkyvämpää. Kansanedustaja Pauli Kiuru ja työelämäprofessori Jarmo Limnéll nostivat Ilkka-Pohjalaisen puheenvuorossaan viikonloppuna (10.1.2021) esille informaatiopandemian vakavat seuraukset yhteiskunnallemme....

  Tutkijat bloggaavat kirkosta ja sen ympäriltä Tervetuloa seuraamaan "Kirkko ja tutkimus" -blogia, joka starttaa vuoden 2021 alusta osana  Tutkitun tiedon teemavuotta !  Blogipostauksia on odotettavissa kaksi kertaa kuussa. Tulemme käsittelemään tutkimusnäkökulmasta kirkkoa ja sen ympärillä liikkuvia aiheita, uskontoa ja uskontojen kohtaamista, muuttuvaa hengellisyyttä sekä ajankohtaisia paikallisia ja globaaleja haasteita.  Kirjoittajina ovat Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijat sekä muut tutkijat verkostoissamme.